Idéutflykter – upplev och inse

Idéutflykterna erbjuder en ypperlig chans att ”bubbelhoppa” – att se och
uppleva vad vardagen, livet, företagandet och kulturen kan innebära på
den finska landsbygden och vid Pielinen i Karelen.

Idéutflykterna anordnas i samarbete med Pikes, Äksyt Ämmät och alla, som öppnar sin by, sitt företag och sina dörrar för oss.

Du kan anmäla dig till utflykterna när du bokar din plats till evenemanget.

1. Rinnakkain uutta ja vanhaa: Vanhan kauppalan menneisyys ja tulevaisuus

Nurmeksen tarina: vanhasta kauppalasta nykypäivään

Nurmes on kaupunki, joka yhdistää rikkaan historian ja nykypäivän kehityksen. Vuonna 1876 perustettu Vanha kauppala on kehittynyt merkittäväksi kulttuurikeskukseksi.

Nykyään Nurmes tunnetaan erityisesti Puu-Nurmeksen historiallisista rakennuksista ja kulttuuriperinnöstä. Kaupunki panostaa erityisesti infrastruktuurin parantamiseen, matkailun edistämiseen ja paikallisen elinkeinoelämän tukemiseen.

Puu-Nurmeksen ja Vanhan kauppalan kierros

Kierroksella tutustumme Nurmeksen keskustan "Vanhaan kauppalaan" sekä Puu-Nurmeksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen. Alueella on suojeltu asemakaava, jonka Venäjän tsaari vahvisti vuonna 1897. Retken aikana kerromme alueen historiasta, rakennuksista, käsityöläisistä ja nykypäivästä. Kävelykierroksella vierailemme Kötsin Museolla, Vanhan kauppalan vanhimmassa asuin- ja liikerakennuksessa, sekä Höyryveturitallilla, jossa on veturinäyttelyn opastus. Kävelykierros päättyy retkikahvin merkeissä vuoden 2023 maakunnalliseksi remontointikohteeksi valitulle Kauppalan talolle. Samalla kuulemme mukaansatempaavan historiakatsauksen, ja käymme keskustelua alueen tulevaisuudennäkymistä. Retki päättyy ostosmahdollisuuteen Vanhan kauppalan puodeissa.

Retken kesto 4 h

Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.

Retkellä liikutaan jalkaisin.

3. Uutta energiaa maatiloilla ja Karhunpään kylällä: Sukupolvenvaihdos yrityksissä ja yhdistyksissä – ilot, haasteet ja uudet toimintatavat

Kehityksen ja toiminnan jatkumisen turvaaminen maaseudulla

Sukupolvenvaihdos on merkittävä tapahtuma sekä yrityksissä että yhdistyksissä. Astuessaan remmiin uusi sukupolvi tuo mukanaan uusia näkemyksiä ja toimintatapoja, mikä voi tuoda virkistäviä muutoksia ja innovaatioita. Toisaalta sukupolvenvaihdos voi myös aiheuttaa haasteita, kuten johtamisen siirtymiseen liittyvät jännitteet, erilaisten työtapojen yhteensovittaminen ja pitkäaikaisen osaamisen siirtyminen. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua ja avoimuutta muutoksille.

Timosen luomumaatila Valtimolla

Luomutilan traktorin puikoista ja talikon varresta löytyy energinen nuori nainen. Tervetuloa kuulemaan Katjan tarina ja tutustumaan hänen tilaansa!

Timosen luomumaatila on emolehmätila, jonka kaikki vasikat kasvatetaan, joko teuraaksi tai emoiksi. Tilalla on tehty suoramyyntiä jo yli 10 vuotta. Kesät eläimet ovat laitumilla, joita on yli 20 hehtaaria, ja talvisin ulkoillaan tarhassa navetan vieressä.

Timosen maatilalla sukupolvenvaihdos on tuonut mukanaan uusia tuulia, kun energinen nainen, Katja, tarttui ohjaksiin. Katjan tarina ja hänen tilansa toiminta ovat esimerkkejä siitä, miten sukupolvenvaihdos voi tuoda mukanaan uusia näkökulmia ja innostusta.

Majatalo Laitalan Lomat Karhunpäässä

Laitalan Lomissa saamme kuulla luomukauran viljelystä ja yrittäjien tarinan matkailutilan kehittämisestä. Laitalan Lomat on osa palkittua Majatalosta majataloon -retkien tuoteperhettä, jota markkinoidaan niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Tällä retkellä nautimme kahvit majatalossa ja kuulemme, miten sukupolvenvaihdos on vaikuttanut tilan toimintaan ja kehitykseen.

Karhunpään kylä

Paluumatkalla vierailemme Karhunpään kylätalolla, joka on entinen maamiesseuran talo. Tämä rakennus on kunnostettu Vaara-Karjalan Leaderin myöntämän hanketuen avulla ja talkoovoimin, mikä korostaa yhteisöllisyyden merkitystä kylän kehittämisessä.

Karhunpään Karhuveikot ry, paikallinen metsästysseura esittelee taloa ja sen toimintaa sekä puheenjohtajien mestari-kisällimallia, joka on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi varmistaa toiminnan jatkuvuus ja osaamisen siirtyminen eteenpäin. Tämä vierailu tarjoaa oivan esimerkin siitä, miten kylien kehittäminen voi hyötyä sukupolvenvaihdoksesta ja uudistumisesta.

Retken kesto 4 h

Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.

4. Naisyrittäjyyden haasteet ja onnistumiset Idän kehräämöllä ja Äksyillä Ämmillä Nurmeksessa

Naisyrittäjyys tuo mukanaan omat ainutlaatuiset näkökulmansa ja vahvuutensa. Idän kehräämön ja Äksyjen Ämmien kaltaiset yritykset osoittavat, että sukupuolella ei ole esteitä menestyksekkäälle yrittäjyydelle. Naiset voivat tuoda yritystoimintaan erilaisia näkökulmia, kuten huomion kiinnittämisen eettisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Vaikka yrittäjyyden haasteet voivat olla erilaisia sukupuolen mukaan, naisyrittäjät näyttävät, että määrätietoisuus ja innovatiivisuus ovat avaintekijöitä menestyksessä.

Arvopohjaisesta yrittäjyydestä kannattavaa liiketoimintaa

Arvopohjainen yrittäjyys voi olla perusta kannattavalle liiketoiminnalle, kun yrityksen toiminta ja tuotteet pohjautuvat kestävään kehitykseen ja yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen. Idän kehräämö Oy ja Äksyt Ämmät Oy ovat erinomaisia esimerkkejä tästä. Retkellä kuulet miten Äksyt Ämmät tuotteistaa kestävää matkailua maailmalle sekä miten rakennetaan vastuullinen yritysverkosto ja tuotetaan vastuullisia matkailutuotteita.

Lampaan villasta villasukkaan. Vierailu Idän kehräämöllä

Vuonna 2021 perustettu yritys keskittyy itäsuomalaisen villan kehruuseen ja kasvivärjäykseen, ja sen toiminta on vahvasti sidoksissa paikallisiin raaka-aineisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Kehräämö kehittää erikoislankoja ja löytää käyttömahdollisuuksia hävikkivillalle, mikä minimoi materiaalihukkaa ja edistää ympäristöystävällisyyttä. Näin yritys luo arvoa paitsi taloudellisesti myös ekologisesti ja sosiaalisesti.

Kehräämökierroksella vieraat pääsevät näkemään, kuinka moderni pienkehräämö toimii, sekä oppimaan suomalaista villaa koskevista innovaatioista ja biovärien käytön mahdollisuuksista teollisuudessa. Kierroksen päätteeksi on mahdollisuus tehdä ostoksia kehräämöpuodilla.

Retken kesto 3 h

Kävely-/pyöräilyretki lähtee klo 14 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta ja palaa n. klo 17.

5. Elävät kylät ja uudet energiaratkaisut – vierailu Lipinlahden ja Höljäkän kylissä

Elävät kylät ovat yhteisöjä, jotka kukoistavat aktiivisen toiminnan ja innovatiivisten ratkaisujen ansiosta. Nykyään monet kylät hyödyntävät uusia energiaratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuutta ja edistävät kestävää kehitystä. Lipinlahden ja Höljäkän kylät ovat esimerkkejä tällaisista yhteisöistä, joissa yhdistyvät perinteet ja modernit teknologiat luoden elinvoimaisia ja kestäviä yhteisöjä.

Uudet energiaratkaisut, kuten maalämpö ja aurinkopaneelit, auttavat kylien rakennuksia toimimaan energiatehokkaasti ja omavaraisesti, samalla kun ne säilyttävät kulttuuriperintönsä ja yhteisöllisyytensä. Näiden kylien tarinat inspiroivat ja osoittavat, että kestävät energiaratkaisut ja aktiivinen yhteisötoiminta ovat avainasemassa elinvoimaisten kylien luomisessa, mutta voidaanko sillä vaikuttaa myös syrjäytymiseen ja yksin jäämiseen, arjessa avustamiseen?

Lipinlahden kohteet: Haikolan talo ja kylän nuoriseuratalo Tuohuspirtti

Haikolan talo on ollut Lipinlahden keskeinen kohtaamispaikka vuosikymmenten ajan. Talo toimi kansanopistona vuosina 1942–2005, minkä jälkeen kannatusyhdistys kunnosti sen nykyaikaiseksi kokoontumistilaksi leader-hankkeiden avulla. Haikolan talossa järjestetään kokouksia, perhejuhlia ja kulttuuritapahtumia.

Talo on myös edelläkävijä uusien energiaratkaisujen hyödyntämisessä. Vuonna 2013 taloon asennettiin maalämpöjärjestelmä, ja vuonna 2017 katolle lisättiin aurinkopaneelit. Aurinkopaneelien tuottama sähkö varastoidaan litiumakkuihin, mikä tekee talosta sähkön omavaraisuuden edelläkävijän. Omavaraisuusaste on 10 %, joka riittää hyvin tilaussaunan ja kesäisen aittamajoituksen energiakulutukseen. Aurinkopaneelit ja litiumioniakut parantavat sähköntuotannon tehokkuutta erityisesti iltakäytössä.

Tuohuspirtti on toinen Lipinlahden tärkeä kokoontumispaikka. Tämä nuorisoseuratalo on paikallisen yhteisön keskus, jossa järjestetään tapahtumia ja kokouksia. Talon kunnostus- ja energiaratkaisut ovat keskeisiä sen toiminnassa, ja vierailijat saavat kuulla lisää näistä ratkaisuista talolla järjestettävissä esittelyissä. Lipinlahden nuorisoseura ry on palkittu valtakunnallisena vuoden nuorisoseurana v. 2022.

Höljäkän kylä

Höljäkän kylä sijaitsee Pielisen itärannalla, Nurmeksen ja Lieksan rajalla. Kylän keskustaajama on Höljäkän rautatieaseman tuntumassa, missä sijaitsevat kylätoiminnan keskukset, kuten nuorisoseurantalo, Höljäkkä Areena -ulkoilmateatteri, uimaranta ja urheilukenttä. Kylässä on myös kansainvälistä vientiä harjoittava teollisuuslaitos Scanpole Oy, joka on erikoistunut puupylväiden tuotantoon. Höljäkän kylä tunnetaan monista kylätapahtumista ja aktiivisesta kylätoiminnasta, joka on huomioitu ja kylä on palkittu maakunnallisena vuoden kylänä.

Nuorisoseurantalo on Höljäkän kylän keskus, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Vierailijat saavat esittelyn kylästä sekä talon kunnostus- ja energiaratkaisuista. Talo hyödyntää uusia energiaratkaisuja parantaakseen energiatehokkuutta ja kestävyyttä. Retkikahvit nautitaan nuorisoseuran talolla, mikä tarjoaa samalla mahdollisuuden keskustella kylän vireästä toiminnasta ja energiaratkaisuista.

Retken kesto 4 h

Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.

6. Maaseudun monet kasvot – ennallistamista, vihreää teollisuutta sarkapukuineen

Maaseudun kehittämisestä Itä-Suomen kehittämisohjelman tiimoilta?

Maaseutu on monimuotoinen ja jatkuvasti kehittyvä alue, jossa yhdistyvät perinteet ja moderni innovaatio. Tämän päivän maaseudulla nähdään monia erilaisia kasvoja: luonnon ennallistaminen, vihreän teollisuuden kehittäminen ja kestävän kehityksen periaatteiden omaksuminen. Nämä kolme osa-aluetta – ennallistaminen, vihreä teollisuus ja kestävä kehitys – ovat keskeisiä tekijöitä maaseudun uudistumisessa ja tulevaisuuden rakentamisessa. Ne osoittavat, miten maaseutu voi sopeutua muutoksiin ja kehittyä tavalla, joka hyödyttää sekä luontoa että ihmisiä.

Sasta Oy:n tarina

Retkemme alkaa vierailulla Sasta Oy:lle, jossa saamme kuulla yrityksen kiehtovan syntytarinan. Sasta sai alkunsa nurmeslaisen miehen kekseliäisyydestä ja sinnikkyydestä. 1960-luvun alussa nuori mies halusi metsästysreissuilleen käytännöllisen ja mukavan eräpuvun – sitä, mitä nykyään kutsutaan innovaatioksi. Sasta suunnittelee ja valmistaa laadukkaita erä- ja retkeilyvaatteita, joissa otetaan huomioon ekologisuus, klassinen ulkonäkö ja pitkä käyttöikä.

Vihreä teollisuusalue

Seuraavaksi tutustumme Nurmeksen kaupungin strategiseen hankkeeseen, vihreän teollisuuden alueeseen. Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa bio- ja kiertotalouteen pohjautuvaa yritystoimintaa. Visiona on luoda puun ja kierrätysmateriaalien käyttöön pohjautuva teollinen ekosysteemi. Syksyllä 2018 alueelle avattiin uusi raakapuun raideterminaali ja yksityinen teollisuusraide. Tulevina vuosina alueelle on suunnitteilla muun muassa puun sivuvirtoja ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävää liiketoimintaa. Alueella toimii jo useita puunkorjuun, logistiikan, puuenergian ja maanrakennusalan yrityksiä. Vierailulla kuulemme kuvauksia alueen yrittäjistä, kehittämisestä ja visiosta sekä tutustumme raideterminaaliin. Alueen kierros toteutetaan bussilla.

Pasolan tila, Ylikylä

Ylikylän maatilakohteessa tutustumme Pasolan tilaan, jota isännöivät MMM Hannu ja Niina Gröhn. Vaikka tila sijaitsee "keskellä metsää," Hannulle ja Niinalle on selvää, että vastuullinen toiminta ja megatrendien seuraaminen ovat nykyaikaiselle maidontuottajalle välttämättömiä.

Pasolan tilalla on keskitytty ilmastoystävällisiin hiiliviljelytoimenpiteisiin jo vuosia. Tämä on tehty muun muassa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa ja Valio Carbo -hiiliviljelijäkoulutusten pohjalta. Tilalle asennettiin aurinkopaneelit jo vuonna 2015, ja vuoden 2022 alusta lähtien tilalla on siirrytty turpeen käytöstä separoidun lannankuivajakeen käyttöön kuivikkeena.

Hannulla on vahva tausta tutkimusalalta; hän työskenteli 2000-luvun alkupuolella Helsingin yliopistolla erilaisissa tutkimushankkeissa, jotka liittyivät eläinten hyvinvointiin ja lypsykarjapihattojen emissioihin. Tämä kokemus on ollut arvokasta tilan kehittämisessä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa maidontuotantoa.

Pasolan tila on esimerkki siitä, miten perinteinen maatalous voi yhdistää modernit innovaatiot ja vastuulliset käytännöt, tarjoten samalla korkealaatuisia tuotteita ja säilyttäen ympäristön hyvinvoinnin.

Matkalla Saramojoelle ajamme Museoviraston ja ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaaksi määrittelemän kylämaisemakokonaisuuden halki. Ylikylä on ollut asutettuna 1500-luvulta lähtien, ja alueella luonto ja kulttuurimaisema yhdistyvät kauniiksi järvikyläksi. Tässä maalauksellisessa maisemassa näemme, miten historiallinen maaseutu ja nykyaikaiset energiaratkaisut voivat kulkea käsi kädessä.

Saramojoki

Retken päätteeksi suuntaamme Saramojoen varrella sijaitsevalle Louhikosken voimalalle, jossa tutustumme sen purku- ja joen kunnostushankkeeseen. Saramojoki sivujokineen on Pieliseen virtaavista joista kolmanneksi suurin, ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Saramojoki on yksi Itä-Suomen potentiaalisimmista virtavesikunnostuskohteista, tarjoten erinomaiset puitteet kalakannan hoitoon ja elvyttämiseen.

Retken kesto 4 h

Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.

7. Luontoa ja kyläkinkereitä – Luontoretki Raesärkkien luonnonsuojelualueelle

Luontomatkailun mahdollisuudet ja kehittämiskohteet

Luontomatkailu tarjoaa valtavia mahdollisuuksia alueiden taloudellisen ja sosiaalisen elinvoimaisuuden parantamiseen. Tämän lisäksi se edistää ympäristötietoisuutta ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kehittämiskohteina ovat infrastruktuurin parantaminen, opasteiden ja palveluiden kehittäminen sekä kestävän matkailun periaatteiden noudattaminen. Nurmeksessa ja sen ympäristössä on käynnissä useita luontomatkailuhankkeita, jotka tähtäävät näihin tavoitteisiin.

Luontoretki Raesärkkien luonnonsuojelualueelle

Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde, joka tarjoaa erinomaiset puitteet luontomatkailulle kumpuilevassa harjumaisemassa. Alueen halki kulkeva retkeilyreitti noudattelee vanhaa kärrytietä ja pyöräuran pohjaa, ja taukopaikat ovat reitin varrella lyhyen välimatkan päässä toisistaan. Raesärkkien maisemat koostuvat kapeasta luode-kaakkosuuntaisesta harjujaksosta, levollisista soista, kirkkaista järvistä, joen mutkista ja vanhasta metsästä, jotka tarjoavat elinympäristön monipuoliselle lajistolle.

Luonnon Lumous ry ohjaajineen johdattaa meidät aistipolkua pitkin AhvenValkeisen nuotiopaikalle, jossa nautimme retken päätteeksi nuotioeväistä ja alueen kauniista maisemista, joita on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Raesärkät on suosittu lähivirkistäytymiskohde, joka houkuttelee niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin.

Savikylän maamiesseuran talo

Paluumatkalla retkeltä Raesärkille vierailemme Savikylän maamiesseurantalolla. Tämä historiallinen rakennus toimii kyläläisten kokoontumispaikkana ja kulttuuritapahtumien keskuksena. Maamiesseurantalolla saamme kuulla lisää alueen historiasta ja nykyisistä kehityshankkeista, jotka tukevat paikallista yhteisöä ja matkailun kehittämistä. Tämä vierailu tarjoaa katsauksen siihen, miten yhteisöllisyys ja perinteet voivat yhdistyä nykyaikaisiin matkailupalveluihin.

Retken kesto 4 h

Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.

8. Opin- ja elämänpolkuja – Rumon omavaraopistolla, Rasimäen evakkokylässä ja Riverian Valtimon metsäoppilaitoksella

Miten maaseudun koulutusmahdollisuudet turvataan käsityöammattien suhteen, kun virtuaaliopetus ei riitä?

Maaseudun koulutusmahdollisuudet käsityöammateissa ovat elintärkeitä alueen elinvoimaisuuden ja kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta. Virtuaaliopetus voi tarjota teoreettista tietoa ja joitain käytännön vinkkejä, mutta se ei riitä täysin kattamaan käsityöammattien oppimistarpeita, jotka vaativat käytännön harjoittelua ja henkilökohtaista ohjausta. Onko muita ratkaisuja kuin paikalliset oppimiskeskukset ja työpajat, mestari-kisällimalli ja liikkuvat kouluttajat?

Ammatillisen ja omaehtoisen koulutuksen merkitys maaseudulla

Koulutuksella on keskeinen rooli maaseudun kehityksessä tarjoten sekä ammatillisia taitoja että omaehtoista oppimista, jotka tukevat alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Maaseudulla koulutus mahdollistaa paikallisten asukkaiden taitojen kehittämisen, luo uusia työmahdollisuuksia ja edistää yhteisöjen omavaraisuutta.

Omavaraopisto – käytännön polkuja kestävään elämään

Tutustumme Omavaraopiston toimintaideaan, joka korostaa omavaraisuuden merkitystä ja kestävää elämää. Omavaraopisto, yhteistyössä Kainuun opiston kanssa, tarjoaa opintokokonaisuuden, joka perehdyttää opiskelijoita omavaraisuuteen. Opastuksen ohessa saamme maistaa puu-uunissa leivottua ruisleipää erilaisilla levitteillä, tuoreruokaa suoraan kasvimaalta sekä yrtti- tai pakuriteetä. Tämä koulutus tarjoaa käytännönläheisiä taitoja, jotka tukevat kestävää elämäntapaa ja vahvistavat yhteisöjen omavaraisuutta.

Rasimäen evakkokylä

Rasimäellä tutustumme evakkokylän historiaan munkki Stefanoksen opastuksella. Pysähdymme Erakkolan, Tulehmon ja evakkokylän tsasounan luona. Tämä opastus tarjoaa syvällisen katsauksen alueen historiaan ja kulttuuriin, mikä on tärkeä osa omaehtoista oppimista ja yhteisön identiteetin vahvistamista.

Riverian Valtimon metsäoppilaitos

Riverian Valtimon yksikkö tarjoaa ammatillista koulutusta metsäalan eri tehtäviin. Oppilaitos kouluttaa monitoimikoneen ja metsäkoneen kuljettajia, metsäkoneasentajia sekä puutavara-auton kuljettajia nykyaikaisessa opetusympäristössä. Virtuaali- ja kenttäsimulaattorien käyttö tehostaa puunkorjuun opetusta, mahdollistaa opiskelijoiden harjoittelun määrällisen lisäämisen ja parantaa oppimisen laatua digitaalitekniikan tarjoaman palautteen avulla. Tämä koulutus on elintärkeä metsätalousalan osaamisen ja työllisyyden edistämisessä maaseudulla.

Retken kesto 4 h

Retkibussi lähtee Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen pihalta klo 10 ja palaa n. klo 14.

9. Hyvärilän kansainvälisen nuorisotoiminnan esittely

Hyvärilän nuorisokeskus on monipuolinen ja aktiivinen toimintaympäristö, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja toimintoihin. Hyvärilän kansainvälinen nuorisotoiminta avaa nuorille ovia uusiin kulttuureihin ja kokemuksiin, tukee heidän henkilökohtaista kehitystään ja rakentaa vahvempia yhteisöjä. Hyvärilän nuorisokeskus on yksi Suomen yhdeksästä valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta, ja se sijaitsee kauniilla paikalla Pielisen rannalla Nurmeksessa. Keskus tarjoaa monipuolisia palveluja ja toimintoja nuorille ja nuorisoryhmille ympäri vuoden.

Kansainvälinen nuorisotoiminta

Nuorisokeskus järjestää ja isännöi kansainvälisiä nuorisovaihtoja, joissa nuoret eri maista tapaavat, oppivat toisiltaan ja osallistuvat yhteisiin projekteihin. Vaihdot edistävät kulttuurien välistä ymmärrystä ja yhteistyötä.

Hyvärilä toimii vastaanottavana organisaationa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyöntekijöille, jotka tulevat eri puolilta Eurooppaa osallistumaan keskuksen toimintaan ja tuomaan oman panoksensa paikallisyhteisöön.

Keskus järjestää erilaisia koulutuksia ja työpajoja, jotka keskittyvät nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen, kulttuurien väliseen oppimiseen ja kestävään kehitykseen. Näissä tilaisuuksissa nuoret voivat kehittää taitojaan ja tietämystään kansainvälisissä ympäristöissä.

Hyvärilä tekee yhteistyötä useiden kansainvälisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa, mikä mahdollistaa laajan yhteistyön ja tiedonvaihdon nuorisotyön parhaista käytännöistä.

Kv. nuoriso-ohjaaja Ekaterina Sysoeva esittelee Hyvärilän nuorisokeskusta ja kansainvälistä nuorisotoimintaa klo 10:00 alkaen Hyvärilän Navetan auditoriossa.

Esittelyn jälkeen osallistujilla on mahdollisuus kysyä lisäkysymyksiä ja keskustella Ekaterina Sysoevan kanssa kansainvälisen nuorisotoiminnan mahdollisuuksista Hyvärilässä. Tämä tilaisuus tarjoaa kattavan kuvan siitä, miten Hyvärilä edistää nuorten kansainvälistä osallistumista ja oppimista.

10. Kolin kansallismaisemamme kestävä kehittäminen

Koe upea Koli syysväreissä

Tutustumme Kolin Seudun Kehittämisyhdistys ry:n toimintaan Monikäyttötalossa Ahmovaarassa. Retki tarjoaa kattavan kuvan siitä, mitä kansallismaisemassamme tapahtuu.

Alueen kehittämistyötä on tehty yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, joihin kuuluvat Lieksan kaupunki, Juuan kunta, paikalliset asukkaat, yrittäjät, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, alueen matkailijat ja ympäristönsuojelijat. Lieksan kaupunki ja Juuan kunta ovat yhdessä laatineet Koli-Ahmovaara osayleiskaavan sekä Kolin alueen strategisen yleiskaavan 2040+, joka tuli voimaan talvella 2023.

Kolin kylältä siirrymme Kolin huipuille. Opastettu Kolin huippujen kierros tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea Kolin kansallismaiseman kauneuden. Kävelyretki vie osallistujat Kolin kansallispuiston korkeimmille näköalapaikoille, Ukko-, Akka- ja Paha-Kolille. Retken aikana opas kertoo tarinoita Kolin historiasta, luonnosta ja kulttuurista, mukaan lukien taiteilijakarelianismista tämän päivän taiteilijoihin. Vierailu Luontokeskus Ukossa sisältää opastetun kierroksen ja esityksen Kolin kansallispuistosta. Lounas Kolin Kylä Hotellissa. Lounaan jälkeen vierailu Kolin Veistospuistossa Kolin Kylällä.

Retken kesto 6–7 h

Retkibussi lähtee klo 9 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen piha-alueelta.

Retki on kokopäiväretki sisältäen omakustanteisen lounaan.

Paluu Nurmekseen n. klo 16–17.

11. Historian helmiä Lieksassa – Paaterin taiteilijakoti ja -kirkko Vuonislahdella ja Pielisen ulkomuseo

Kulttuuri elinvoiman lisääjänä ja kylän kehittämisen moottorina

Kulttuuri toimii merkittävänä elinvoiman lisääjänä ja kylän kehittämisen moottorina, tuoden yhteisöön uusia mahdollisuuksia ja vahvistaen paikallista identiteettiä. Vierailut taidekohteissa, paikallisissa puodeissa ja paikallismuseossa tarjoavat syvällisen katsauksen siihen, miten kulttuuri voi edistää yhteisön hyvinvointia ja kehitystä.

Eva Ryynäsen taiteilijakoti ja Paaterin kirkko

Opastettu vierailu Eva Ryynäsen taiteilijakodissa sekä Paaterin kirkossa avaa ikkunan taiteen maailmaan ja sen vaikutukseen paikallisyhteisössä. Eva Ryynäsen elämäntyö ja Paaterin kirkon ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja taide tarjoavat vierailijoille syvällisen kulttuurikokemuksen, joka rikastuttaa sekä mieltä että sielua.

Vanha Koulun Puoti ja uusi kyläteatteri

Vanhankoulun Puodissa vierailu ja tutustuminen uuteen kyläteatteriin osoittavat, kuinka paikalliset yritykset ja kulttuuritoimijat voivat yhdessä elävöittää kylää. Puoti tarjoaa paikallisia tuotteita ja käsitöitä, kun taas kyläteatteri tuo yhteen asukkaat ja vierailijat nauttimaan esityksistä ja yhteisöllisyydestä.

Vuonislahden Kyläyhdistyksen esittely ja kehityshankkeet

Kyläyhdistyksen esittely ja kyläkehityshankkeet korostavat yhteisöllisyyden merkitystä kylän elinvoiman ylläpitämisessä. Yhdistyksen aktiivinen toiminta ja erilaiset kehityshankkeet, kuten tapahtumat ja infrastruktuuriparannukset, ovat keskeisiä elementtejä kylän jatkuvassa kehityksessä ja elinvoiman lisäämisessä.

Kestikievari Herranniemessä

Vierailu Kestikievari Herranniemessä ja lounas kestikievarissa tarjoavat vierailijoille makuelämyksiä ja mahdollisuuden tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin. Kestikievari toimii paitsi ruokailupaikkana myös kohtaamispaikkana, jossa sekä paikalliset asukkaat että matkailijat voivat kohdata ja vaihtaa ajatuksia.

Pielisen ulkomuseo

Paluumatkalla vierailu Pielisen ulkomuseossa tuo esiin Pielisen Karjalan ja erityisesti Lieksan ja Pielisjärven historian. Museon näyttelyt kertovat alueen menneisyydestä ja kulttuuriperinnöstä, ja museotoiminnan esittely sekä rahoituksen käsittely antavat ymmärryksen siitä, miten kulttuuriperintöä säilytetään ja kehitetään tuleville sukupolville.

Esittelijät kohteissa ja opas matkalle tulevat Lieksan kaupungilta, tarjoten asiantuntevaa tietoa ja syvällisiä näkemyksiä alueen kulttuurista ja kehityksestä.

Retken kesto 6–7 h

Retkibussi lähtee klo 10 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen piha-alueelta.

Retki on kokopäiväretki sisältäen omakustanteisen lounaan.

Paluu Nurmekseen n. klo 16–17.

12. Raja railona aukeaa – Retki Kainuun maakuntaan, Kuhmoon

Millaista on kanssakäyminen ja maaseudun kehittäminen itärajan tuntumassa ennen ja nyt?

Kanssakäyminen ja maaseudun kehittäminen itärajan tuntumassa ovat aina olleet monimuotoisia ja dynaamisia prosesseja, joissa raja on toiminut sekä esteenä että mahdollisuutena. Venäjän ja Suomen välinen raja on tuonut mukanaan monia erityispiirteitä, jotka ovat muokanneet alueen identiteettiä ja kehitystä. Kun elämää on kolmeen ilmansuuntaan, Itärajan tuntumassa eläminen on merkinnyt sopeutumista ja yhteistyötä idän, lännen ja paikallisen kulttuurin välillä. Rajan läheisyys on luonut monia ainutlaatuisia kulttuurisia ja taloudellisia vuorovaikutuksia, jotka ovat rikastuttaneet alueen elämää. Ennen rajojen tiukentumista kanssakäyminen Venäjän kanssa oli vilkasta, ja rajan yli kuljettiin niin kaupankäynnin kuin kulttuurivaihdon merkeissä. Muokkaako raja ja itä identiteettiä? Entä nyt kun raja on taas kiinni?

Rajan läheisyys on aina ollut keskeinen osa itärajan tuntumassa elävien ihmisten identiteettiä. Venäjän vaikutus on näkynyt niin kielessä, kulttuurissa kuin taloudessa. Nyt, kun raja on jälleen kiinni, tämä vuorovaikutus on katkennut, mikä on tuonut mukanaan uusia haasteita. Suljettu raja voi kuitenkin myös vahvistaa paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset keskittyvät entistä enemmän paikallisiin resursseihin ja yhteistyöhön. Miten haasteeseen vastataan?

Vierailu Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin keskuksessa

Käynti Juminkekossa tarjoaa syvällisen katsauksen karjalaiseen ja lähisukukansojen kulttuuriin. Keskus tallentaa ja esittelee Vienan, Aunuksen, Vepsän ja Inkerinmaan kulttuuria valokuvin ja äänittein. Tämä vierailu auttaa ymmärtämään, miten raja ja sen yli tapahtuva kanssakäyminen ovat muokanneet alueen kulttuuria.

Tulevaisuuden maalaisjärki -hanke

Tulevaisuuden maalaisjärki -hanke on Elävä Kainuu Leaderin ja Oulujärvi Leaderin yhteishanke, joka keskittyy Kainuun maakunnan ja Vaalan kunnan maaseutualueiden palvelutarpeisiin ja saatavuushaasteisiin. Hanke pyrkii kehittämään tulevaisuuden palvelumalleja ja ratkomaan nykyajan ongelmia yhteistyön ja kumppanuuksien kautta. Hankkeessa painotetaan erityisesti Älykäs kylä -toimintamallia, joka edistää paikallisten yhteisöjen osallistamista ja ennakointia. Esittely Kaleva Hotellissa. Lounas Kalevala-hotellissa.

Vierailu Talvisotamuseossa

Vierailu Talvisotamuseossa tarjoaa mahdollisuuden syventyä sotahistorian eri teemoihin, kuten evakkoihin, rintamahuoltoon ja elämään sodan jälkeen. Näyttely esittelee myös rauhan solmimisen jälkeistä aikaa, jolloin rajan merkitys ja sen vaikutukset näkyivät konkreettisesti alueen elämässä.

Retken kesto 6–7 h

Retkibussi lähtee klo 10 Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen piha-alueelta.

Retki on kokopäiväretki sisältäen omakustanteisen lounaan.

Paluu Nurmekseen n. klo 16–17.

13. Historiaa ja uudistuvaa nykykarjalaista elämänmenoa Bomballa ja Nurmeksessa

Matkailun kehittämisen haasteet

Matkailun kehittäminen vaatii monenlaisia resursseja ja strategista suunnittelua. Yksi suurimmista haasteista on infrastruktuurin parantaminen ja ylläpitäminen, jotta matkailijat voivat helposti saavuttaa kohteet ja nauttia vierailustaan. Toinen haaste on monipuolisten ja houkuttelevien palveluiden ja aktiviteettien tarjoaminen eri matkailijaryhmille. Lisäksi kestävän matkailun edistäminen on tärkeää, jotta alueen luonnon ja kulttuuriperinnön säilyminen voidaan turvata tuleville sukupolville.

Bomban talo ja karjalaiskylä tänään

Bomban karjalaistyylinen hirsitalo ja tsasouna ovat ihastuttaneet matkailijoita ympäri maailmaa. Alueen historia ulottuu syvälle karjalaiseen kulttuuriperintöön, ja se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua perinteiseen karjalaiseen elämänmenoon. Oppaamme kertoo Bomban alueen historiasta ja nykykarjalaisesta elämänmenosta Nurmeksessa, tuoden esiin kuinka menneisyys ja nykypäivä kietoutuvat yhteen. Vierailijat pääsevät kokemaan sekä historialliset rakennukset että uudistuvan karjalaisen kulttuurin, joka elää ja kehittyy jatkuvasti. Tutustumme myös Ylä- Karjalan Käsityöläisten puotiin Bomban talolla, jossa vierailijat tutustuvat paikallisiin käsitöihin käsityöläisten myymälässä, mikä tarjoaa lisää näkemyksiä arvopohjaisesta ja kestävästä yrittäjyydestä.

Retken kesto 2 h

Retki alkaa ravintola Bomban edestä klo 10. Retkellä liikutaan jalkaisin.

Paikalle pääsee Hyvärilän–Bomban välisellä yhteiskuljetuksella tai rannan kävelypolkua Hyvärilästä Bomballe käyttäen.

14. Kasvun kipinöitä – teknologiaa ja humanismia Pohjois-Savolaisittain

Kuopio–Iisalmi–Rautavaara–Nurmes

Millaista on tulevaisuuden maatalousopetus, voidaanko lehmä korvata?

Retki tarjoaa kokonaisvaltaisen katsauksen siihen, miten modernit opetusympäristöt ja teknologian hyödyntäminen voivat rikastuttaa oppimista ja tukea nuorten kehitystä. Teknologian avulla oppiminen on entistä tehokkaampaa ja monipuolisempaa, ja kansainvälisyyskasvatus valmistaa nuoria kohtaamaan globaalin maailman haasteet. Mutta miten käy lehmän? Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa oppilaiden tutustumisen eläinten hyvinvointiin ja modernin navetan toimintaan turvallisesti ja tehokkaasti.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Iisalmi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua moderniin bioturvalliseen navettaan. Bioturvallisuuden takaamiseksi vierailu toteutetaan valvomon ja teknisten tilojen kautta, jotka tarjoavat näkymän eläintilojen live-kuvaan uusimpien teknologioiden avulla.

Ohjelma:

• juna saapuu Kuopioon klo 12.29. Bussi Iisalmeen lähtee Kuopion Matkakeskukselta n. klo 12:50.
• klo 14:00 vieraat vastaanottaa koulutuspäällikkö Arto Tikkanen Taitotalon edessä.
• klo 14:05-14:20 YSAOn toiminnan esittely, talo tarjoaa kahvin/teen+ suolaisen/makean kahvileivän 
• klo 14:20-15:00 tutustuminen älynavettaan, esittelystä vastaa opetusmaatilojen työnjohtaja ammatinohjaajien kanssa.
• klo 15:00 lähtö Nurmekseen (retkieväät mukaan)

Retkiaikataulu

Retkibussi lähtee Kuopion matkakeskuksesta n. klo 12.50, jolloin klo 12:29 junalla saapuvat ehtivät kyytiin. Mahdolliset junan viivästykset huomioidaan lähtöaikataulussa. 

Retkeen liittyvät kahvit ja retkieväs ovat maksuttomat, kiitos YSAO / Tarmo Voutilainen. 

Paluu 28.9. Maaseutuparlamentin päätöstapahtuman jälkeen.