Suomalainen Leader-työ esillä Euroopan maaseutuparlamentissa

Nyheter

Euroopan maaseutuparlamentti ERP2019 keräsi marraskuun alussa pohjoisespanjalaiseen Candásin kylään reilu 350 maaseudun kehittäjää ja asukasta 38 Euroopan maasta. Tapahtuman työpajoissa käsiteltiin muun muassa LEADER-mallia, sen laajentamista kolmansiin maihin sekä suomalaisen LEADER-mallin menestystekijöitä.

LEADER-toimintamalli onnistuu myös Afrikassa

ERP2019-kolmantena päivänä osallistujat pääsivät perehtymään myös suomalaiseen Leader-toimintaan ja sen hyödyntämiseen osana kehitysaputoimintaa.

”Leader beyond rural and the EU” (Leader maaseutujen ja EU:n tuolla puolen) –työpajassa Petri Rinne Suomen Kylät ry:stä esitteli kansainvälistä projektia, jossa Leader-toimintaa jalkautettiin Mosambikiin vuosina 2008-14.

- Projektin taustalla oli ajatus siitä, että jos Leader toimii Euroopassa, miksi se ei toimisi muuallakin, sanoo projektissa mukana ollut ja sitä ERP2019:ssa esittänyt Rinne.

Rinne oli mukana perustamassa Leader-ryhmää Mosambikiin. Projekti toteutettiin yhteistyössä Joutsenten reitti ry:n (suomalainen Leader-ryhmä) ja Sambesian provinssihallinnon välillä. Projektin toteutus vaati toimijoilta sekä kärsivällisyyttä että luovuutta.

- Raha saatiin käytettyä tehokkaasti, sillä pienet kehityssummat eivät ole alttiita korruptiolle samalla tavalla kuin valtionhallinnon kautta kulkeva miljoonaluokan rahoitus, toteaa Rinne.

Hän kertoi työpajassa, että avustuksia kuljetettiin suoraan pankista rahoitusta saaneille hankkeille ja yrityksille mopedilla. Kertaakaan näitä pieniä rahakuljetuksia ei ryöstetty, vaikka alueella tapahtui myös aseellisia konflikteja.

Leader-toiminnan avulla paikalliset pääsivät aidosti osallistumaan oman alueensa kehittämiseen yhdellä maailman köyhimmistä alueista, jossa esimerkiksi eliniän odote oli vain 35 vuotta. Hankkeita toteutettiin esimerkiksi maataloustuotannon kehittämiseksi, paikallisten palveluiden kuten kaupan ja AIDS-orpokodin parantamiseksi sekä käsityöläisammattien edistämiseksi.

Rinne kertoi, että mallin jalkauttamisesta kirjoitettiin julkaisu, jonka seuraavasta, arviointiin keskittyvästä osasta on käyty keskustelua maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Mallia ollaan jalkauttamassa eurooppalaisen Leader-ryhmien kattojärjestön ELARDin kautta nyt moniin EU:n ulkopuolisiin maihin, myös Kiinaan. Myös tässä yhteistyössä Petri Rinne on mukana.

Suomalainen Leader-malli kiinnostaa kansainvälisesti

Työpajassa Antonia Husberg, maa- ja metsätalousministeriöstä, esitti Leader-toimintamallin menestystekijöitä Suomesta, joka on yksi Euroopan kärkimaista Leader-toiminnan toteuttamisessa. Menestyksen aineksia on kolme: laajuus, kattavuus ja verkostoituminen.

Husberg kertoi, että Leader kattaa koko Suomen maaseutualueet, Leader-ryhmien paikallisen kehittämisen strategiat kattavat kaikki maaseutuelämän puolet ja, että toimintaa tehdään yhdessä, sekä Leader-ryhmien sisällä, niiden välillä, että laajemmassa verkostossa viranomaistahojen kuin myös maaseutupoliittisten toimijoiden kanssa.

Työpajan osallistujat kiinnostuivat etenkin rahoituksen jakautumisen mallista ja Leader-verkoston toiminnasta. Verkostomainen toimintatapa ja yhteistyö näkyvät myös viestinnän vahvistumisessa. Suomessa käytetään samaa perusilmettä kaikille 54 ryhmälle, mikä on kansainvälisesti poikkeus. Työpajassa todettiin muun muassa, että asukkaiden tietämättömyys Leader-rahoituksesta, sen lähteestä sekä vaikutuksista on suuri haaste, jonka astetta on lisännyt siitä viestivien tahojen ilmeiden moninaisuus: Yhteinen ääni puuttuu. Isosta-Britanniasta todettiin, että tämä on osittain saattanut vaikuttaa käytännössä esimerkiksi Brexit-äänestykseen.

Leader-mallissa potentiaalia EU:n ulkopuolella – mikäli osat paikoillaan

Leader-toimintamalli ei ole vielä juurtunut käyttöön kaikkialla Euroopassa. Keskusteluissa todettiin, että on huolehdittava, että rahoituksesta, strategiasta ja hakuprosessista koostuvan kokonaisuuden osat ovat kaikki kunnossa.

EU:n rajamaista toivottiin uutta rahastoa, jonka kautta EU voisi rahoittaa Leader-toimintaa ruohonjuuritasolla. Kuten aiemmin Mosambikin keissistä todettiin, olisi korruption riski pienempi, jos ja kun pienempiä varoja voisi kohdentaa suoraan toimintaan. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta kehittää EU:n sisällä ja sen ulkopuolella olevien Leader-ryhmien kv-toimintaa, mentori-aktori-mallin mukaan.

EU:n rajamaissa Leader-malli koetaan tärkeäksi. Se nähdään mahdollisuutena parantaa elämänlaatua maaseutualueilla, missä on ongelmia niin vesi- ja sähköturvassa, infrastruktuurissa kuin myös arjen peruspalveluissa. Leader-malli koetaan EU:n parhaimpana työkaluna, millä sopeuttaa ja kehittää yhteiskuntia ennen unioniin yhdistymistä.

Sanottiin, että Leader-malli olisi myös viestinnällisesti paras keino, millä raja-alueiden asukkaille ja yhteisöille voitaisiin välittää tietoa EU:sta ja sen merkityksestä.

Työpajaan osallistui maaseudun kehittäjiä mm. Espanjasta, Kreikasta, Moldovasta, Islannista, Georgiasta ja Tanskasta/Etelä-Koreasta.